Raparperi – vihannes vai hedelmä?
Tunnetko tämän kasvin, jolla on suuret vihreät lehdet ja pitkä punertava varsi? Raparperi (Rheum officinale Baillon) on helppohoitonen ja vähällä toimeen tuleva monivuotinen vihannes. Raparperia pidetään usein virheellisesti hedelmälajina. Tämä johtuu sen happokkaasta ja mehukkaasta mausta sekä siitä, että raparperiä käytetään lähinnä jälkiruokiin. Raparperi kannattaa istuttaa varhain keväällä. Satokausi alkaa yleensä toukokuussa.
Suurilehtinen vihannes on alunperin kotoisin Aasiasta. Se kuuluu tatarkasvien perheeseen (Polygonaceae) samoin kuin niittysuolaheinä (Rumex acetosa).
Raparperin syötävä varsi sisältää aktiivisia aineita, kuten kaliumia, jonka sanotaan aiheuttavan kuivumista. Raparperi sisältää myös sydämelle ja verisuonille hyödyllisiä aineita, magnesium, rauta, fosfori ja jodi. Myös tanniineilla, glykosideilla, eteerisillä öljyillä, omena- ja sitruunahapolla sekä suolistoystävällisellä pektiinillä huhutaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Ainoastaan raparperin varret ovat syötäviä, lehdet ovat myrkyllisiä. Poista lehdet ja heitä ne kompostiin. Raparperin kirpeyden syypää on oksaalihappo, joka sitoo elimistön kalsiumia. Siksi yleisesti suositellaan, että raparperiä syötäessä on hyvä nauttia samalla maitoa tai jotain muuta maitovalmistetta. Oksaalihaposta johtuen raparperisatoa ei pitäisi korjata enää myöhään kesällä, koska silloin oksaalihapon määrä on jo erittäin korkea.
Kasvupaikka
Raparperi on erittäin helppohoitoinen. Kasvupaikka kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan. Kasvi on monivuotinen, eikä sitä voi istuttaa uudelleen ensimmäisinä vuosina. Pakkasta kestävän vihanneksen on annettava juurtua kunnolla. Raparperista ei pitäisi korjata satoa ennen kuin toisena vuonna.
Ihanteellinen kasvupaikka raparperille on aurinkoinen tai puolivarjoinen. Maaperän tulisi olla kosteaa ja vettä läpäisevää. Koska raparperi kasvaa samassa paikassa pitkään, maaperä on syytä valmistella hyvin. Poista mahdolliset rikkaruohot, sekoita multaan kompostia ja luonnonmukaista lannoitetta ja käännä maa hyvin. Anna maan levätä tämän jälkeen 2–3 viikon ajan.
Helpoin alkaa kasvattaa raparperia on käyttää puutarhamyymälästä saatavaa juurakkoa. Istuta juurakko 2–5 cm:n syvyyteen ja käytä 70–100 cm:n istutusvälejä. Raparperin siemeniä on vaikea saada kasvamaan.
Sadonkorjuu
Raparperisatoa voi korjata toisena vuonna toukokuusta kesäkuuhun. Kun sadonkorjuuaika on tullut, ota terävä veitsi ja katkaise varret maanpinnan tasolta. Ensimmäisenä sadonkorjuuvuonna kannattaa katkaista kerralla vain 3–4 vartta. Silloin jäljelle jäävät varret voivat kerätä itseensä kasvin energian. Jos haluat lisätä satoa kompostin tai luonnonmukaisen lannoitteen avulla, varo vahingoittamasta juuria.
Jos raparperi on kasvanut liian isoksi, voit harventaa sitä. Kaiva kasvi varovasti ylös, ja istuta se uudelleen toiseen paikkaan, jossa sillä on enemmän tilaa. Voit myös jakaa juurakon puhtaan ja terävän veitsen tai lapion avulla, jolloin tuloksena on kaksi kasvia. Varmista kuitenkin ennen jakamista, että kummassakin puolikkaassa on ainakin yksi verso.
